Miksi päivittäistavarakauppa haluaa viinit ruokakauppaan?
Kuluttajien toive on voida ostaa mietoja, alle 15 prosenttia alkoholia sisältäviä viinejä ruokakaupasta. Kauppa haluaa palvella asiakkaitaan.
Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että enemmistö suomalaisista toivoo viinejä ruokakauppoihin. Uusimman kyselyn (Taloustutkimus, joulukuu 2022) mukaan 65 % suomalaisista on sitä mieltä, että mietoja viinejä pitäisi saada myös ruokakaupoista. Eri mieltä on 23 % ja kantaansa ei osaa arvioida 12 % vastaajista. Suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2012 lähtien joka vuosi.
On aika normalisoida viinit ruokajuomana muiden eurooppalaisten maiden tapaan. Alkoholin kulutus on vähenemässä ja suuri enemmistö käyttää alkoholia kohtuullisesti. Edellinen alkoholilain uudistus ei nostanut kokonaiskulutusta, mikä osoittaa, että suomalaiset olivat valmiita siihen, kuten ovat uudistuksen seuraavaan askeleeseenkin.
Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa EU-maa, jossa viiniä ei saa ruokakaupasta. Loput Euroopan unionin 447 miljoonasta asukkaasta ostavat viininsä vapaasti muiden elintarvikkeiden ohessa.
Millaiset kaupat saisivat myydä viinejä?
Mietoja, alle 15 % viinejä saisivat myydä kaikki ne vähittäiskaupat, joilla nytkin on alkoholin vähittäismyyntilupa. Tämä koskisi myös pienpanimoita, ruoan verkkokauppaa sekä ravintoloita. Vuonna 2021 päivittäistavarakaupassa myytiin alkoholijuomia 1,9 mrd. eurolla. Kaupoilla on vastuulliseen myyntiin tarvittavat prosessit valmiina.
Mitä tapahtuisi väkevien alkoholijuomien myynnille?
Alko voisi jatkaa toimintaansa väkevien alkoholijuomien monopolina, vaikka viinit vapautettaisiin ruokakauppoihin. Kuluttajat arvostavat Alkon palvelua ja osaamista. Alko voisi jatkossakin myydä viinejä ja sillä olisi edelleen monopoli väkeviin.
Jos Alko kuitenkaan ei pystyisi jatkamaan toimintaansa tai valtio ei halua jatkaa sen toimintaa, väkeville juomille voisi olla oma erillinen lupa- eli lisenssijärjestelmänsä. Näin se on järjestetty monessa muussakin Euroopan maassa. Lupia voitaisiin myöntää niin paljon kuin vaatimukset täyttäviä luvanhakijoita olisi tai tietylle enimmäismäärälle. Vaatimuksia voisivat olla esimerkiksi valmius maksaa korkeahko lupamaksu sekä valmius järjestää rajattu myyntitila, jossa oma asiakaspalvelu.
Miten uudistus vaikuttaisi suomalaisten alkoholinkulutukseen?
Alkoholijuomien kulutus on ollut laskussa vuodesta 2011 alkaen. Ennen edellistä alkoholilain muutosta, vuonna 2017, alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Suomessa 10 litraa 100-prosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohden. Vuonna 2021 kokonaiskulutus oli 9 litraa, eli se oli laskenut 10 %. Teettämiemme laskelmien mukaan viinien tuomien ruokakauppaan ei nostaisi alkoholin kokonaiskulutusta.
Miten alkoholin kulutusta voitaisiin jatkossa rajoittaa?
Saatavuutta voidaan säännellä luvituksella: Ruoka ja juoma kuuluvat yhteen, joten riittävä elintarvikevalikoima on luvan ehto. Alkoholiin tuotteena liittyy erityispiirteitä, joten myyntiinkin liittyy vaatimuksia, kuten vastuullisesti hoidettu ikärajavalvonta. Myyntiaikoja voidaan rajoittaa ja asettaa yläraja väkevien alkoholijuomien myyntipaikkaverkoston koolle.
Hintaa voidaan säännellä rajoittamalla alennuksia, esimerkiksi kieltämällä paljousalennukset, kuten nykyisinkin. Alkoholiverolla voidaan vaikuttaa kuluttajahintaan, mutta pitää huomioida se, että kuluttajat voivat kuitenkin aina tuoda tuotteita ulkomailta, joten hintaero maiden välillä ei voi kasvaa liian suureksi.
Mainontaa voidaan säännellä esimerkiksi kellonajan, paikan, tarjouksen keston ja median mukaan.
Miksei Alko ole ”ihan ok”?
Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, Alkon monopoliasemaa perusteltiin kansanterveydellä. Alkosta ostetaan nykyisin vain noin kolmannes Suomessa kulutetusta alkoholista. Kolmanneksen osuudella perustelu ei ole enää kestävä.
Alko ei toimi tehokkaasti. Kuluttajalle tämä näkyy korkeana hintatasona, joka houkuttelee ostamaan alkoholia muista kanavista.
Alkon sijoittuminen vääristää päivittäistavarakaupan yritysten kilpailua. Alkon myymälän sijoittuminen päivittäistavaramyymälän yhteyteen vaikuttaa asiakasvirtoihin ja siten myymälän myyntimäärään.
Mitä hyötyä uudistuksesta olisi kuluttajalle?
Ruoka ja juoma kuuluvat yhteen. Uudistuksen myötä kuluttaja voisi ostaa juomat samalla kuin ruoat.
Viinien hinnat laskisivat. Ne voisivat olla keskimäärin noin 10 % edullisemmat kuin Alkossa, koska ruokakauppa toimii tehokkaammin. Tarjolla olisi eri hintaisia alkoholituotteita.
Ruokakaupasta viiniä voisi ostaa joustavasti ja kätevästi viikonpäivästä riippumatta eikä sitä tarvitsisi varastoida kotiin.
Myynnin vapauttaminen lisäisi kauppojen erilaistumista ja valikoimat kasvaisivat.
Kilpailu toisi tarjolle laajemman viinivalikoiman. Valinnanvara kasvaisi, kun ruokakaupan viinit olisivat osin eri tuotteita kuin Alkossa.
Kotimainen ruoan verkkokauppa mahdollistaisi myös viinien tilausvalikoimat.
Mitä hyötyä uudistuksesta olisi valtiolle?
Uudistus vähentäisi kuluttajien tarvetta tuoda alkoholia ulkomaanmatkoiltaan ja tilata alkoholia ulkomaisesta etäkaupasta. Uudistus siis ohjaisi verotuloja nykyistä enemmän Suomeen.
Valtio voisi ohjata enemmän verotuloja valistustyöhön, päihdepalveluihin ja alkoholihaittojen ehkäisyyn.
Uudistus tukisi markkinaehtoisesti maan kattavan ruokakauppaverkoston säilymistä. Tämä puolestaan tukisi koko Suomen säilymistä asuttuna ja myös huoltovarmuutta.
Jos väkevien myynti ratkaistaisiin uudella lisenssijärjestelmällä, myös lisenssimaksu toisi tuloja valtiolle.
Edellisen, vuonna 2018 voimaan astuneen alkoholilain myötä alkoholiveron kertymä on noussut merkittävästi.
Millainen vaikutus uudistuksella olisi kaupan myymäläverkostoon?
Alkon sijoittuminen vääristää nyt päivittäistavarakaupan yritysten kilpailua. Suomessa on yhteensä noin 4 500 päivittäistavaramyymälää, joista noin 2 800 on marketmyymälöitä. Maaseudun kyläkauppoja on noin 190. Alkoja on kuitenkin vain noin 370. Alkon myymälän sijoittuminen päivittäistavaramyymälän yhteyteen vaikuttaa asiakasvirtoihin ja siten myymälän myyntimäärään.
Pienemmillä myymälöillä on myyntivolyymiaan suurempi merkitys koko maan elintarvikehuollon ja asuttavuuden säilymisessä. Maaseudun kaupan palvelut turvaavat alueensa yleistä elinvoimaa. Koko maan kattavan myymäläverkoston säilymistä voidaan turvata ja maaseudun ruokakauppojen kannattavuutta ja kilpailukykyä parantaa sallimalla mietojen viinien myynti ruokakaupassa.
Jos haja-asutusalueen pienessä myymälässä olisi tarjolla myös viinejä, kuluttaja voisi ostaa sieltä kaikki tarvitsemansa elintarvikkeet. Myös ilmaston kannalta haitallinen tarpeeton autoilu vähenisi.
Miten uudistus vaikuttaisi suomalaisten kansanterveyteen?
THL:n virallisten tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on laskenut Suomessa 10 % vuodesta 2017 vuoteen 2021. Edellinen uudistus ei siis nostanut alkoholin kokonaiskulutusta.
Suomalaisten alkoholin kulutus on vähenemässä ja suuri enemmistö käyttää alkoholia kohtuullisesti. Kulutuksen suunta on kohti vähäalkoholisia ja alkoholittomia juomia, uteliaiden raittiiden (”sober curious”) määrä on kasvussa.
Valtio kerää veroja alkoholihaittojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa varten. Juomien myynnistä perittävän arvonlisäveron lisäksi valtio saa Suomessa myytävästä alkoholista noin 1,5 mrd. euroa alkoholiveroa vuodessa.
Alkosta ostetaan vain noin kolmannes Suomessa kulutetusta alkoholista. Monopoli ei näytä estävän alkoholihaittoja eikä sen säilyttäminen tällä markkinaosuudella ole perusteltavissa kansanterveydellä.
Jos viinejä saisi myydä ruokakaupassa, voisiko se lisätä kauppojen kilpailua?
Kyllä, uudistus lisäisi kilpailua ja kilpailun edellytyksiä päivittäistavarakaupassa. Suomen tiukka lainsäädäntö ei rohkaise uusia päivittäistavarakaupan yrityksiä tulemaan maahan. OECD on suosittanut purkamaan Suomen kauppaa koskevia jakelukanavien rajoituksia, jotka ovat EU:n tiukimpia.
Jos alkoholin myynti avattaisiin, saattaisi jokin kansainvälinen toimija kiinnostua markkinaraosta. Ruokakauppaan voitaisiin saada uusia toimijoita.
Uudistus toisi viinien myyntiin lisää kilpailua ja uusia toimijoita, kun ravintoloillekin annettaisiin mahdollisuus viinien ulosmyyntiin.
Miten kauppa huolehtisi ikärajavalvonnasta?
Päivittäistavarakaupan toimijat ovat vastuunsa tuntevia jälleenmyyjiä. Ne ovat jo pitkään panostaneet toimivaan ikärajavalvontaan. Kauppa on velvollinen varmistamaan, ettei K-18-merkittyjä ikärajavalvottavia tuotteita myydä alaikäisille. Kauppa tarkastaa alkoholijuomia ostavan asiakkaan iän, jos asiakas vaikuttaa alle 30-vuotiaalta
.
Myymälät kirjaavat omavalvonnassaan ikärajatarkastukset, selvästi päihtyneiden alkoholin ostoyritykset, alkoholin välitysepäilyt ja vakavat häiriötilanteet.
Ikärajavalvontaa valvotaan säännöllisesti ostokokeilla.
Millaiset viinivalikoimat päivittäistavarakaupalla voisi olla?
Myynnin vapauttaminen lisäisi kauppojen erilaistumista ja valikoimat kasvaisivat. Kilpailu toisi tarjolle laajemman viinivalikoiman. Valinnanvara kasvaisi, kun ruokakaupan viinit olisivat osin eri tuotteita kuin Alkossa. Kotimainen ruoan verkkokauppa mahdollistaisi myös viinien tilausvalikoimat.
Miten viinipullot palautuisivat kaupasta kiertoon?
Ulkomailta tuodut ja ulkomaisista verkkokaupoista ostetut pullot ja tölkit eivät ole mukana Suomen juomapakkausten palautusjärjestelmässä. Kun kotimaan myynti kasvaa, entistä useampi pakkaus palautuu tehokkaaseen ja ympäristön kannalta kestävään, kotimaiseen palautusjärjestelmään.
